Monopodi

Monopodi eli yksijalkainen jalusta on monessa tilanteessa hyvä väline. Monopodin avulla päästään vähän pidempään valotusaikaan kuvan tärähtämättä, kuin käsivaralta kuvattaessa. Lisäksi monopodista on hyötyä painavan kameran kanssa, koska koko kameran painoa ei tarvitse kannatella kaiken aikaa.

Käytännössä monopodi tukee kameran pystysuuntaisen heilumisen, mutta ei sivuille tapahtuvaa heilumista. Tilannetta voi parantaa esimerkiksi nojaamalla seinään tai tukemalla jalustan johonkin. Näin päästään jo huomattavan pitkiin valotusaikoihin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yksijalka ei koskaan korvaa kolmijalkaa. Eli jos olet hankkimassa ensimmäistä jalustaa, niin unohda monopodi ja osta kolmijalka.

Perus monopodi on suhteellisen halpa hankinta. Esimerkiksi kuvissa näkyvää Cullmannin jalkaa saa noin 40 euron hintaan. Toki tällöin kameraa ei vielä ole mahdollista käännellä eri asentoihin jalan päässä, vaan jos sellainen ominaisuus tarvitaan joudutaan hankkimaan esimerkiksi kuulapää, joka maksaa helposti tuplaten sen minkä pelkkä jalka maksaa.

Koko ja rakenne

Monopodin tärkein ominaisuus on varmasti helppo kuljetettavuus. Kuljettaminen ei juuri eroa sateenvarjon kantamisesta. Kuvissa olevalla Cullmannin jalalla on painoa 350g ja pituutta kasattuna 42cm. Ja täyteen mittaansa jatkettuna pituutta on 148cm. Pituutta jalalla saisi olla minun käyttöön 10-15cm enemmin, mutta tälläkin tulee toimeen.

Itselläni ei ole ollut muita, kuin tämä yksi Cullmannin jalka, mutta pari vertauskohtaa muihin löytyy. Kokeilin joskus jossakin kaupassa sellaista jalkaa, jossa ei ole minkäänlaista jatkon lukitusta. Jalka jatkettiin yksinkertaisesti vetämällä se pidemmäksi. Tälläinen jalka tuntui erittäin huteralta jo ilman kameran painoa. Cullmannin lisäksi myös yhdessä toisen merkkisessä jalustassa olen nähnyt samanlaisen lukituksen, kuin Cullmannin jalustassa, eli kiertämällä aukeavan. Nämä molemmat jalustat olivat mielestäni riittävän tukevia. Eli jalkaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota se tukevuuteen ja etenkin tapaan jolla se lukitaan tietyn mittaiseksi.

Kuvaustesti

Usein kuulee sanottavat, että yksijalkaisella jalustalla saa pari aukko lisää valotukseen. Tämä piti tietenkin testata ja samalla etsiä niitä valotusajan rajoja, joihin itse pystyn.

Testikuvat on otettu Nikon D70 kameralla, Sigma 2,8-4,5/24-135mm objektiivillä. Kohteena oli erään DVD -levyn kotelo. Testissä käytetty polttoväli oli 50mm. Kun tämä kerrotaan D70:n kennon koon mukaisella kertoimella 1,5 niin saadaan todelliseksi, kinovastaavaksi polttoväliksi 75mm. Etäisyyttä kohteeseen oli noin yksi metri. Jalkaa ei tuettu mihinkään ja kuvat otettiin seisoviltaan jalka täyteen mittaan jatkettuna.

Käytössä olleen polttovälin perusteella pisin mahdollinen valotusaika olisi siis 1/75 sec. Se varmasti pitää paikkansa, että tuolla valotusajalla saa tärähtämättömän kuvan, mutta se ei tarkoita sitä, että eikö olisi mahdollista saada onnistunutta kuvaa myös vähän pidemmällä valotusajalla.

Kuvat ovat 100%:n suurennoksesta rajattuja osia. Kuvista vasemmanpuoleiset on otettu ilman jalustaa ja oikeanpuoleiset jalustan kanssa. Kuvista huomaa, että jalusta ei automaattisesti takaa parempaa onnistumista. Esimerkiksi allaolevissa kuvissa 1/25 sec valotusajalla otetuissa kuvissa jalustan kanssa otetut kuvat ovat selvästi enemmin tärähtäneitä, kuin ilman jalustaa otetut. Näin jälkeenpäin on pakko tunnustaa, että olin laukaisussa huolimaton, enkä keskittynyt riittävästi kuvan ottamiseen. Mutta sitten vastaavasti esim. 1/6 sec valotuksella olen onnistunut saamaan jalustan kanssa miltei tärähtämättömän kuvan, tämä oli minulle itsellekin pienoinen yllätys. Siis yli 10 kertainen valotusaika siihen verrattuna, mikä teoreettisesti laskettuna olisi pisin suositeltu valotusaika. Eli kun kerran käytössä on digikamera, jolla yksittäinen kuva ei maksa mitään, niin kannattaa yrittää kuvia myös mahdottomalta tuntuvilla valotusajoilla. Etenkin jos kuva jäisi muuten kokonaan ottamatta. Ja jos muistikortilla riittää tilaa, niin kuviahan voi varmuuden vuoksi ottaa useampia.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että liikkuvaa kohdetta kuvattaessa pidemmästä valotusajasta ei ole mitään apua. Esimerkiksi puhuvaa ihmistä ei voi kuvat kovin pitkällä valotusajalla suun ja usein koko pään liikkumisen takia. Silloin ainut keino on kasvattaa herkkyyttä, käyttää suurempaa aukkoa tai käyttää salamaa.


1/60 sec

1/60 sec

1/60 sec

1/60 sec

1/50 sec

1/50 sec

1/50 sec

1/50 sec

1/40 sec

1/40 sec

1/40 sec

1/40 sec

1/30 sec

1/30 sec

1/30 sec

1/30 sec

1/25 sec

1/25 sec

1/25 sec

1/25 sec

1/20 sec

1/20 sec

1/20 sec

1/20 sec

1/15 sec

1/15 sec

1/15 sec

1/15 sec

1/13 sec

1/13 sec

1/13 sec

1/13 sec

1/10 sec

1/10 sec

1/10 sec

1/10 sec

1/8 sec

1/8 sec

1/8 sec

1/8 sec

1/6 sec

1/6 sec

1/6 sec

1/6 sec

1/5 sec

1/5 sec

1/5 sec

1/5 sec

1/4 sec

1/4 sec

1/4 sec

1/4 sec

1/3 sec

1/3 sec

1/3 sec

1/3 sec