Jo varikolla oli aistittavissa se hieno tunnelma joka motocross kisoissa yleensä vallitsee. Monessa huoltokatoksessa äiti laittoi ruokaa, isä huolti pojan kanssa pyörää, perheen koiran katsellessa ohi kulkevia ihmisiä. Jostain syystä katsojia oli vähän, olisikohan tapahtumien mainostamisessa hiukan opittavaa.
Ainut ikävä puoli itse kilpailussa oli useat loukkaantumiset. Ambulanssia tarvittiin useita kertoja. Lajia vähemmin seuranneena en tiedä onko tämä miten tavallista mutta jotenkin tuli mieleen, että onko nuorimpia kilpailijoita pakko laittaa näin vaativalle radalle niin montaa samassa lähdössä.
Kuvauspaikoista ei ollut tällä kertaa pulaa. Paikkaa tuli vaihdettua jokaisen lähdön välillä ja toisinaan lähdön aikanakin useita kertoja. Koska kuvauspaikan pääsi valitsemaan näin vapaasti ei kuvauskaluston suppeus tällä kertaa häirinnyt. Jos ei polttoväli sopinut tilanteen kuvaamiseen, niin paikkaa pystyi vaihtamaan. Nyt kuvia katsottaessa tulee itselle mieleen, että olisiko pitänyt enemmin etsiä paikkoja joissa on ohituksia ja muita kilpailutilanteita.
Synkkä sää tietysti näkyy kuvissa. Jossakin vaiheessa päivää oli pakkoo nostaa ISO arvoakin, koska muuten valotusajat olisivat olleet liian pitkiä. Toisaalta omasta mielestäni synkkä ja märkä keli sopii motocrossiin.
Kuvia tuli paljon. Vaikka en ollut paikalla edes tapahtuman loppuun saakka, niin silti muistikortit tuli täyteen. Kuvia siirtyi koneelle noin 400 ja näistä oli jo poistettu täysin epäonnistuneet. Olisikin kiva saada palautetta enemmin lajia seuraavilta tai vaikkapa itse kuljettajilta ja heidän huoltojoukoiltaan. Tämän lajin kuvaaminen on vielä vähän vierasta enkä oikein tiedä mitä kuvilta odotetaan.
